perjantai 30. tammikuuta 2015

Maasta se pien..suurikin ponnistaa

2015.

Taas yksi uusi vuosi, jolloin pitäisi olla uudet päämäärät ja suuntaviivat kunnossa tai auttaisi, kun olisi edes kyltit viitoittamassa tietä minne päin ollaan menossa. Ettei taas rysäytetä päin ensimmäistä aitaa ja sen jälkeisiä pusikoita. Epäonnistuta ja luovuteta, kun se auto pitääkin nyt viedä romuttamolle, eihän siitä enää mihinkään ole. Ja korttikin hyllylle, kun eihän sitä osata käyttää. Siinä sitä sitten istutaan siellä puskassa eikä enää uskalleta nousta tai yrittää uudelleen.

Mutta ei tällä kertaa.

Tänä vuonna aion yrittää viitoittaa tieni paremmin. Ensimmäiset lepopaikat matkan varrella on asetettu kevääseen, kun opinnäytetyön pitäisi olla valmis. Sen kanssa ollaan tosin vielä alkumetreillä ja vasta tapaillaan liikkeelle lähtöä. Toimeksiantaja löytyy, aihekin on mutta motivaatio puuttuu repsikan paikalta. Jos sattuu tulemaan vastaan, niin opastatko sen luokseni.

Sen lisäksi, että mutkittelevaan matkaan kuuluu iso ja vaativa projekti työn ohessa toteutettavaksi liian tiukalla aikataululla, niin ajattelin kääntää elämässäni taas uuden vaihteen silmään liikunnan suhteen. Se on taas harmittavasti jäänyt lojumaan sinne romukoppaan, minne sen ennen joulua hylkäsin. Ja kahden kuukauden jälkeen sen kyllä huomaa, ulkoisesti ja sisäisesti.

Sunnuntaina alkaa elämäntaparemontti; Muutos100. 100 päivää "tiukempaa" elämää ja toivottavasti sen myötä puhdikkaampaa opiskelua. 100 päivää aikaa muuttaa elämänsä suuntaa. Motivoitumisen tueksi ajattelin kauhistuttaa itseäni sunnuntaina kehonkoostumusmittauksella. En ole koskaan käynyt sellaisessa. Suoraan sanottuna hirvittää ajatellakin siitä saatavia tuloksia, mutta ainakin niiden perusteella tulee näkemään, tapahtuuko muutosta ja jos tapahtuu, niin mihin suuntaa.

Pinnallinen tavoitteeni ennen kesää on siis taas se perinteinen: laihtua ja näyttää siltä, että kehtaa mennä rannalle. Otin itse asiassa aloituskuvat bikineissä hetki sitten, eikä ollut mikään ihastuttava näky. Mutta tällä kertaa jokin muukin on toisin, sillä ensisijaiset tavoitteeni ovatkin tällä hetkellä seuraavanlaiset:

1. Nukkua vähintään 7 tuntia yössä (toteutunut tällä viikolla kerran).

2. Ulkoilla / liikkua enemmän, sillä istumatyö on uskomattoman kuluttavaa (otan itseäni niskasta kiinni ensi viikolla). Tämä tavoite juontaa juurensa myös siihen, että haluan tarjota Miisulle mahdollisimman hyvät oltavat. Sekin kun möllöttää täällä päivät yksin.

3. Karsia sokeri ja valkoiset jauhot pois ruokavaliosta. Tämä perustuu siihen, että olen ihan toivottomassa sokerikoukussa, suoraan sanottuna addikti ja se inhottaa.

4. Muodostaa terveellinen, ongelmaton suhde ruokaan. 

5. Jaksaa paremmin ja sitä kautta kiukutella vähemmän (ja saada opinnäytetyö tehtyä. )

Tällaisilla ajatuksilla olen siis lähdössä projektiin mukaan. Ajattelin, että blogin pitäminen ja asian "julkiseksi" tuominen motivoisivat ja pitäisivät ainakin itseni mukana toivottavasti syntyvissä tuloksissa. Aloitustietoja päivittelen sunnuntaina inbody-mittauksen jälkeen, JAIKS!

Eli se on GOOD BYE partyanimal and WELCOME new me.

Ps. En tod. näytä enää tuolta, kuin tasan kuukausi sitten.

xxx
Tanja


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti