Viikonloppu

Pilvistä ja sateista huomenta Espoon taivaan alta!

Oon ollut tänään superreipas ja lähtenyt seitsemältä kävellen salille treenaamaan tyhjällä vatsalla, mitä en oo aiemmin kokeillut. Aamukävely salille oli oikeinkin virkistävä (eikä silloin vielä edes satanut) eikä tohon matkaankaan mene kuin n. 25 min per suunta. Noh, pääsin sitten salille ja vedin latarit nassukkaan mikä osoittautui tosi huonoksi ideaksi! Meni varmaan viis minuuttia ja oksensin kaikki ulos. Siitä sitten vaan urheasti treenaamaan.. Ei vissiin tyhjään mahaan oikein sopinut tuollaiset juomat. Salilla oli kerrankin ihanasti tilaa ja kehtasin varata itselleni niin paljon painoja, tankoja ym kuin tarvitsinn! Huippua (: Salilta sitten kepsuttelin takaisin kämpille nauttimaan ansaittua banaania ja nyt odottelen puuroa kuin kuuta nousevaa! Toi tyhjällä mahalla treenaus ei selkeesti oo mun juttu, mutta kaikkea se ihminen tekeekin puuron perässä..:D

Tänään me vihdoinkin lähdetään sinne Tallinnaan! Oon koko viikon vaan odottanut että tulisi perjantai (: Kyseessä on siis kevätostosmatka J:n ja mun vanhempien kanssa (: Oon yrittänyt olla käymättä missään vaate/kenkäkaupassa viimeisen kk:n aikana kun oon vaan odottanut että pääsisin tuonne (: Ainoa mikä mua huolettaa on tän illan buffetkattaus (jonka itse halusin varata aikoinaan kun matkaa hankittiin), hotelliaamupalat ja se, miten saan pidettyä itseni irti herkuista! Oon niin toivottoman helppo sortumaan, eikä silloin paljon auta, että yrittää miettiä kesää ja bikineitä.. Kun on saatava niin on saatava. Oon yrittänyt opetella ajattelemaan, että ruokaa syödään siksi, että kroppa toimii. Ruoka on siis polttoainetta, välttämätöntä. Jotenkin kuitenkin helposti lipsun takaisin naposteluun ja tunnesyömiseen. Yksi karkki, toinen karkki. Ei oo tekemistä, syötäiskö vähän? Nomnom.

Lisäksi huomaan aina toisinaan, että mun ajatukset pyörii vaan ruuan ympärillä. Syön aterian, sitten harmittaa että se on nyt jo loppu ja sitten alankin laskemaan minuutteja että saa seuraavan aterian. Ei ihan tervettä :P Ruoka-addiktio, hah. Tätä ongelmaa ei ole, jos on paljon tekemistä, mutta varsinkin yksin kotona ollessa se menee kyllä justiinsa näin.

Onneksi BC:n tytöt on kyllä yksi sellainenkin voimavara<3 Meillä on perustettuna fb:hen oma facebook ryhmä, josta saa kyllä sellaistakin mentaalista tukea että huh (: Oon siis koukuttunut facebookiin entistä pahemmin :D Aina kun on aikaa niin tarkistamaan puhelimesta tai koneelta onko mitään tapahtunut. Pahoja tapoja ;p

Olen rakastunut. Puddinglettu+maapähkinävoi<3

Treenikassin sisältöä, onneksi sinne mahtuu kaikki eväät!

Uunikaneliomenaa ja valkosuklaa-kanelipuddingia<3

Aamupala: kasvismunakokkeli

Ja nyt ette sitten saa nauraa mun rimpulakäsille, mutta kyllä ne vielä kehittyy! Olin jätte iloinen kun huomasin edes pientä kehitystä, kaikki on kuitenkin eteenpäin! Kuvien välillä eroa n. 1 kk, Jippii (((:

Lopuksi vielä vähän motivaatiomusaa, kuulin tän tänään ja toimii!