Pk-seudusta puheen ollen, tänään tulee tasan vuosi siitä kun muutin tänne. Aika menee hirmu nopsasti :o Hyvin oon sopeutunut, oppinut vähän jopa liikkumaankin täällä. Toisinaan kaipaisi enemmän "omaa rauhaa" ja sitä helppoutta mikä Tampereella asuessa oli, kun kaikki löytyi kulman takaa. Täällä kaikki löytyy bussimatkan takaa.
Nyt kun tosiaan on näin kesäistä ei viitsisi olla sisätiloissa salilla ollenkaan. Oon viimeksi käynyt salilla melkein kaksi viikkoa sitten, ei vaan viitsi lähteä sinne kuumuuteen. Toisaalta ahdistaa tämä menemättömyys, mutta tuntuu ettei aikaa riitä. Sinne pitäisi kuitenkin mennä aamusta ja aamu on ainoa aika kun voin ottaa aurinkoa, en halua olla kalkkilaivan kapteeni koko kesää.. Oon siis tietoisesti antanut itseni olla höllemmällä, nauttia enemmän. Esimerkiksi sunnuntaina grillailtiin anoppilassa ja käytiin moottoripyörillä jätskillä Siurossa sellaisessa ihanassa siltakahvilassa. Ja tällaista elämän pitäisi mun mielestä ollakin. Nauttimista. Ei mikään ihmekään että nautintoja kaipaa, kun on koko alkuvuoden noudattanut tiukkaa dieettiä, välillä kaipaa lepoa.
Tänään aion nauttia myös töissä, vihdoinkin saa jotain uutta kivaa omaankin tukkaan! Eihän tää olekaan tässä taas rehottanut kuin kolme kuukautta. Suutarin lapsella ei ole kenkiä ja silleen.
Olipas päämäärätön postaus. Pointtina nyt varmaan oli se, että elämästä ja sen kaikista puolista kuuluu nauttia, ei saa olla itselleen liian ankara. Jokainen kyllä tietää missä omat rajat kulkee (: Tässä teille vielä pieni muutos kuva, ensimmäinen otettu 2.6.2012 ja toinen 30.5.2013. Kyllä sitä voi kai sanoa että jotain on tapahtunut. Vieläkin olisi pitkä matka edessä, mutta tiukalla dieetillä kerkiää sitten olemaan talvellakin. Nyt suunnaksi parvekkeen aurinko, myöhemmin työpaikka. Aurinkoista päivää!
